No niin. Vihdoin saan itsestäni irti alkaa kirjoittaa. On muutettu omaan kämppään, lopputyö on palautettu ja valmistumistuttukin on. Mitäs sitten? Suunnittelisiko uusia reissuja :D
Iguazún putouksia Brasilian puolelta.
Brasilian puolen kohokohta!
Siskot Iguazún putousten sateessa Brasilian puolella.
Mieletön melu!
Mutta, palataanpa ajassa taakse päin. Lokakuuhun 2010. Tuolloin olin siis vielä iloisen onnellisena Argentiinassa ja sain perheen kyläilemään luokseni. Vuokrasimme Palermo-nimisestä kaupunginosasta huoneiston (aivan mahtava kattoterasseineen!) kahdeksi viikoksi. Matkalla olivat siis äiti, isä, siskot ja Kreetan Teemu. Viimeisiä tenttejä jouduin vielä tekemään samaan aikaan, kun poppoo oli kyläilemässä, mutta sitten alkoikin minun loma. Loma, jota olin odottanut monta vuotta!
CATARATAS DE IGUAZÚ
Porukoiden kanssa otettiin yöbussi pohjoiseen Brasilian rajalle ja vierailimme Iguazún putouksilla. Ensimmäisen päivän vietimme putousten Brasilian ja toisen päivän Argentiinan puolella. En olisi uskonut, miten mahtava paikka se on! Kaverit, jotka aiemmin olivat putouksilla käyneet, käskivät minun käydä siellä. Mielestäni putoukset eivät kuulostaneet eivätkä näyttäneet kuvistamitenkään erikoisilta, mutta matkaan lähdin kuitenkin porukoiden innoittamana. Ja sen verran mahtavat olivat, että toisenkin kerran olisi mahtava päästä sinne! Ihan itku meinasi tulla, kun niitä maisemia katseli. Ja sama on nyt, kun näitä muistelee.
CATARATAS DE IGUAZÚ
Porukoiden kanssa otettiin yöbussi pohjoiseen Brasilian rajalle ja vierailimme Iguazún putouksilla. Ensimmäisen päivän vietimme putousten Brasilian ja toisen päivän Argentiinan puolella. En olisi uskonut, miten mahtava paikka se on! Kaverit, jotka aiemmin olivat putouksilla käyneet, käskivät minun käydä siellä. Mielestäni putoukset eivät kuulostaneet eivätkä näyttäneet kuvistamitenkään erikoisilta, mutta matkaan lähdin kuitenkin porukoiden innoittamana. Ja sen verran mahtavat olivat, että toisenkin kerran olisi mahtava päästä sinne! Ihan itku meinasi tulla, kun niitä maisemia katseli. Ja sama on nyt, kun näitä muistelee.
Tytöt poseeraa tuossa kuvassa "Garganta del Diablo":lla eli Pirun kurkulla, jossa putous on noin 64 metrin korkuinen ja vesimäärä ihan valtava. Tuo on lähin paikka kurkulle, mihin siellä pystyi kulkemaan. Siinä seisoi niin kuin vesisateessa ja melu veden putoamisesta oli suuri! Ei kauheasti voi sanoin kuvailla, miten mahtavaa siellä oli. Minä en ees suostunu laittamaan sadetakkia päälle (niin kuin tytöt, jotka suojeli kameroitaan). Tuolla pirun kurkulla otetut kuvat ovat vähän sumeitakin, kun tohelona en hoksannut kameran linssiä pyyhkiä ennen kuvan ottamista. Mutta, en tiedä, oisko se kuivana edes pysynyt!
Argentiinan puolella käveltiinkin sitten putousten yläpuolella. Ihan ensimmäiseksi suuntasimme nokkamme kohti tuota Pirun kurkun nielua. Eli näimme sen nyt ylhäältä päin. Yhteensä putouksia on 2,7 km verran ja Brasilian puolelta saa hyvän kuvan putousten kokonaisuudesta. Argentiinan puolella aikaa olisi saanut kulumaan vaikka kuinka paljon kiertelemällä pitkin kansallispuistoa.
Pirun kurkun nielun pauhuntaa.
Nielua.
Sinne se nielasee!
Välillä tuppas vähän huippaamaan siellä ylhäällä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti